Korkea kolesteroli ja sydän- ja verisuonitaudit – mikä on yhteys?

Korkea kolesteroli on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonitautien (SV-tautien) riskitekijöistä. Vaikka kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, sen liiallinen määrä – erityisesti niin sanottu ”huono kolesteroli” eli LDL – voi johtaa vakaviin seurauksiin. Sydäninfarkti, aivohalvaus ja sepelvaltimotauti ovat monesti seurausta vuosien hiljaisesta kehityksestä, jossa kolesteroli näyttelee keskeistä roolia. Tässä artikkelissa selvitetään tarkasti, miten kolesteroli liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin, miksi se on niin vaarallinen ja miten riskin voi tunnistaa ja hallita.

Miten kolesteroli vaikuttaa verisuoniin?


Kolesteroli kulkee veressä lipoproteiineihin pakattuna. Tärkeimmät tyypit ovat:

  • LDL-kolesteroli (Low-Density Lipoprotein): kuljettaa kolesterolia kudoksiin. Ylimäärä kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa plakkien muodostumista.

  • HDL-kolesteroli (High-Density Lipoprotein): kerää ylimääräistä kolesterolia kudoksista ja palauttaa sen maksaan. Korkea HDL suojaa sydäntä.

Kun LDL-kolesterolia on liikaa, se alkaa tunkeutua verisuonten seinämiin, erityisesti valtimoihin. Ajan myötä tämä aiheuttaa tulehdusreaktion ja johtaa ateroskleroosiin – eli valtimoiden kovettumiseen ja ahtautumiseen. Tämä prosessi voi alkaa jo nuoruudessa ja jatkua oireettomana vuosikymmeniä.

Miksi ateroskleroosi on vaarallinen?


Ateroskleroosi vähentää veren virtausta ja voi aiheuttaa suonen tukkeutumisen kokonaan. Kun verenkierto sydämeen tai aivoihin estyy äkillisesti, seurauksena on vakava tapahtuma:

  • Sydäninfarkti: kun sepelvaltimo tukkeutuu

  • Aivohalvaus: kun aivovaltimo tukkeutuu tai repeää

  • Katkokävely: kun jalkojen valtimot ahtautuvat

  • Angina pectoris: rintakipu rasituksessa, kun verenkierto ei riitä sydänlihakselle

Kolesterolin rooli on erityisen tärkeä, koska se on muokattavissa oleva riskitekijä . Vaikka perimä vaikuttaa, LDL-tasoon voidaan vaikuttaa tehokkaasti ruokavaliolla, liikunnalla ja tarvittaessa lääkkeillä.

Korkea kolesteroli ja sydän- ja verisuonitaudit – mikä on yhteys?

Mitkä kolesteroliarvot lisäävät SV-tautien riskiä?


Tärkein yksittäinen kolesteroliarvo on LDL-kolesteroli , joka toimii ennustavana tekijänä valtimosairauksille.

Riskirajat:

  • LDL yli 3,0 mmol/l = kohonnut riski

  • LDL yli 4,0 mmol/l = selvästi kohonnut riski

  • HDL alle 1,0 mmol/l miehillä tai alle 1,2 mmol/l naisilla = lisää riskiä

  • Triglyseridit yli 1,7 mmol/l = usein merkki metabolisesta epätasapainosta

Kokonaisriski riippuu kuitenkin useista tekijöistä:

  • Ikä ja sukupuoli

  • Tupakointi

  • Verenpaine

  • Diabeteksen esiintyminen

  • Perinnöllinen taipumus

  • Tulehdustekijät (kuten CRP)

Kuinka suuri vaikutus kolesterolilla on sydänsairauksien riskiin? (H2)

Tutkimuksissa on todettu, että:

  • Jokainen 1 mmol/l lasku LDL-kolesterolissa vähentää sydäninfarktin riskiä noin 20–25 %

  • Korkea HDL puolestaan suojaa – jokainen 0,26 mmol/l nousu HDL:ssä pienentää riskiä noin 10–15 %

Statiinihoidoissa on havaittu jopa 30–40 % riskiä pienentäviä vaikutuksia pitkän aikavälin seurannoissa. Mutta jo ilman lääkkeitä, elämäntapamuutoksilla voi saavuttaa 10–20 % riskin pienennystä.

Keillä riski on suurin?


Korkean kolesterolin ja SV-tautien riski on erityisen suuri, jos:

  • LDL-taso on selvästi koholla ja HDL matala

  • Henkilöllä on diabetes, metabolinen oireyhtymä tai verenpainetauti

  • Tupakointi jatkuu

  • Suvussa on esiintynyt sydäninfarkteja alle 55-vuotiaana (miehillä) tai alle 65-vuotiaana (naisilla)

  • Ylipainoa, erityisesti keskivartalossa

Riskit voivat kasaantua, jolloin kokonaisriski kasvaa eksponentiaalisesti.

Miten riskiä voidaan vähentää?


1. Ruokavalio:
Vähennä tyydyttyneitä rasvoja ja suosi pehmeitä rasvoja. Lisää kauraa, kasviksia, palkokasveja ja pähkinöitä.

2. Liikunta:
Vähintään 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa. Myös lihaskuntoharjoittelu hyödyttää.

3. Painonhallinta:
Jo 5–10 % painonpudotus voi laskea LDL:ää ja parantaa HDL:ää.

4. Tupakoinnin lopettaminen:
Parantaa valtimoiden toimintaa ja nostaa HDL-tasoa.

5. Lääkitys:
Statiinit, esetimibi, PCSK9:n estäjät – lääkitys määritellään riskin ja veriarvojen perusteella.

6. Seuranta:
Säännölliset kolesterolimittaukset ja verenpaineen, verensokerin sekä tulehdusmerkkien tarkkailu auttavat ennakoimaan ja ehkäisemään ongelmia.

Yhteenveto


Korkea kolesteroli on keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Vaikka se ei aiheuta oireita, se vaurioittaa verisuonia hiljaisesti vuosien ajan. LDL-kolesterolin pitäminen kurissa ja HDL:n tukeminen voivat estää vakavat tapahtumat, kuten sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Onneksi kolesteroliin voi vaikuttaa – ja jokainen pieni muutos voi tehdä ison eron sydämesi hyväksi.

Usein kysyttyä

1. Onko kolesteroli todella tärkein sydänriskitekijä?

Se on yksi tärkeimmistä, erityisesti yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. LDL:n alentaminen pienentää selvästi sydäninfarktin riskiä.

2. Voiko hyvä HDL kompensoida huonon LDL:n?

Ei täysin. Vaikka korkea HDL suojaa, se ei poista korkean LDL:n aiheuttamaa riskiä.

3. Miten nopeasti kolesterolin alentaminen vaikuttaa sydänriskiin?

Vaikutukset alkavat jo muutamassa viikossa, mutta pitkäaikainen hyöty näkyy kuukausien ja vuosien kuluessa.

4. Entä jos kolesteroli on korkea, mutta minulla ei ole oireita?

Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät hiljaisesti. Oireettomuus ei tarkoita, ettei riskiä olisi – siksi ennaltaehkäisy on tärkeää.

5. Voinko alentaa sydänriskiä ilman lääkitystä?

Kyllä, etenkin lievässä riskissä. Ruokavalio, liikunta ja painonhallinta voivat parantaa veren rasvaprofiilia merkittävästi. Tarvittaessa lääkitys täydentää tätä vaikutusta.

Takaisin blogiin