7 yllättävää syytä kohonneeseen kolesteroliin

Kolesterolin nousu yhdistetään usein epäterveelliseen ruokavalioon ja vähäiseen liikuntaan, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Monilla täysin terveillä ja aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä kolesteroliarvot voivat nousta yllättävistä syistä, jotka eivät liity suoraan ravintoon tai liikuntatottumuksiin. Hormonitoiminnan muutokset, unen laatu, stressi ja jopa kahvin valmistustapa voivat vaikuttaa veren kolesterolitasoihin merkittävästi. Tässä artikkelissa käymme läpi seitsemän usein unohdettua syytä, jotka voivat selittää kohonneita kolesteroliarvoja – ja miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää sydänterveyden kannalta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa elimistön aineenvaihduntaa, mikä vaikuttaa myös kolesterolin käsittelyyn maksassa. Tämän seurauksena veren LDL-kolesterolin ("paha kolesteroli") pitoisuus voi nousta huomattavastikin. Hoitamaton hypotyreoosi on tunnettu lääketieteellinen syy korkealle kolesterolille – jopa vaikeaan hyperkolesterolemiaan – vaikka elämäntavat olisivat kunnossa. Tämä on yllättävää monille, sillä yleensä kolesterolin nousu yhdistetään ruokavalioon eikä esimerkiksi hormonitoiminnan häiriöön. Mikäli kolesteroli on koholla ilman ilmeistä syytä, kilpirauhasarvojen mittaaminen onkin tärkeää, sillä vajaatoiminnan hoito voi palauttaa kolesterolin normaalille tasolle.

Naisilla vaihdevuosien aikaan tapahtuvat hormonimuutokset voivat nostaa kolesterolitasoja yllättävän paljon. Kun estrogeenihormonin määrä elimistössä laskee, veren rasva-arvoissa tapahtuu epäsuotuisia muutoksia: LDL-kolesterolin määrä nousee ja hyvän HDL-kolesterolin määrä laskee, usein myös triglyseridit lisääntyvät. Tutkimuksissa on todettu, että vaihdevuosissa LDL-kolesteroliarvot alkavat nousta, vaikka ne olisivat aiemmin olleet hyvät. Tämä selittää, miksi keski-iän kynnyksellä terveellisesti elävälläkin naisella kolesteroli saattaa äkkiä kohota. Syynä on estrogeenin verisuonia suojaavan vaikutuksen häviäminen, mikä tekee kolesteroliarvoista epäedullisemmat. Vaihdevuosien aiheuttama kolesterolin nousu on monelle yllätys, joten kolesterolin seuranta tässä elämänvaiheessa on suositeltavaa.

Harva tulee ajatelleeksi, että pelkkä kahvin valmistustapa voi vaikuttaa kolesteroliin. Kahvi sisältää rasvaliukoisia diterpeenejä, kuten kafestolia, jotka nostavat veren kokonais- ja LDL-kolesterolin tasoa, jos ne pääsevät juomaan mukaan. Suodattamattoman kahvin (esimerkiksi pannukahvin, pressopannukahvin tai monien kapselikoneiden kahvin) juonti on yhdistetty kohonneisiin kolesteroliarvoihin. Suodatinpaperi poistaa kafestolia tehokkaasti, joten tavallinen suodatinkahvi ei aiheuta samaa vaikutusta. Yllättävää on, että kahvin kolesterolivaikutus voi olla varsin merkittävä: erään arvion mukaan viiden kupillisen päivittäinen annos suodattamatonta kahvia nostaa veren kolesterolia noin 5–10 %. Tämä tekee kahvin valmistustavasta tärkeän yksityiskohdan henkilöille, joilla kolesteroli on koholla ilman muita selviä syitä.

Uniapnea on unen aikainen hengityshäiriö, joka heikentää unen laatua ja aiheuttaa kehossa jatkuvan stressitilan. Yölliset hengityskatkokset ja toistuva heräily nostavat stressihormonien (kuten kortisolin ja adrenaliinin) tasoja, mikä vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan. Tämän jatkuvan stressitilan vuoksi uniapneaa sairastavilla havaitaan usein koholla olevia kolesteroliarvoja. Tutkimuksissa uniapnean tehokas hoito (esimerkiksi CPAP-laitteella) on laskenut kohonneita LDL-kolesterolin pitoisuuksia veressä, mikä viittaa siihen, että unihäiriön korjaaminen parantaa myös kolesterolitasapainoa. Uniapnean vaikutus kolesteroliin on monille yllättävä, sillä unihäiriöitä ei heti yhdistetä sydänterveyteen. Kuitenkin huonon unen kautta syntyvä hormonaalinen ja aineenvaihdunnallinen rasitus voi selittää, miksi muuten terveelläkin ihmisellä veren rasva-arvot voivat nousta.

Krooninen stressi – esimerkiksi jatkuva työpaine tai taloudellinen huoli – on erikoinen riskitekijä, joka voi heijastua myös kolesterolitasoihin. Stressihormonien (kuten kortisolin) pitkäaikainen kohoaminen kehossa saattaa lisätä maksan kolesterolisynteesiä ja muuttaa rasva-aineenvaihduntaa epäsuotuisasti. On havaittu, että jopa lyhytaikainen voimakas psyykkinen stressi voi nostaa nopeasti veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia. Pitkittyneessä stressissä vaikutus voi kumuloitua: tietyissä elämäntilanteissa (esimerkiksi työttömyysuhan alla) kolesteroliarvoissa on todettu merkittäviä nousuja stressin myötä. Stressin vaikutus kolesteroliin jää usein vähemmälle huomiolle, koska se ei ole yhtä konkreettinen tekijä kuin vaikkapa ruokavalio. Kuitenkin krooninen stressi on yllättävä tekijä, joka voi selittää kohonneita kolesteroliarvoja terveilläkin elämäntavoilla elävillä henkilöillä, ja stressinhallinta saattaa siksi hyödyttää myös kolesterolitason hallintaa.

Useat yleisesti käytetyt lääkkeet voivat nostaa kolesterolia sivuvaikutuksena:

• Tiatsididiureetit (esim. verenpainelääkkeet) voivat lievästi nostaa LDL- ja triglyseridipitoisuuksia.

• Kortikosteroidit (kuten prednisoni) stimuloivat maksan lipoproteiinisynteesiä ja voivat lisätä LDL-kolesterolia.

• Immunosuppressiiviset lääkkeet, kuten siklosporiini, käytetään mm. elinsiirtopotilailla ja voivat merkittävästi nostaa veren kolesterolia.

Tutkimuksissa on havaittu yhteys alhaisen D-vitamiinitason ja kohonneiden LDL- ja kokonaiskolesteroliarvojen välillä. Mekanismia ei täysin tunneta, mutta D-vitamiini vaikuttaa maksan kolesteroliaineenvaihdunnan säätelyyn sekä tulehdusprosesseihin, jotka voivat vaikuttaa lipidiarvoihin epäsuorasti.