Mitä kolesteroli on
Sisältö:
Kolesteroli – elimistön välttämätön rasva-aine
Kolesteroli on rasva-aine eli lipidi, jota tarvitaan moniin elintoimintoihin. Se on osa solukalvoja, lähtöaineena monille hormoneille (kuten estrogeeni ja testosteroni), sappihapoille ja D-vitamiinille. Ilman kolesterolia keho ei yksinkertaisesti toimisi normaalisti.
Kolesterolia syntyy pääasiassa maksassa, mutta sitä saadaan myös ravinnosta, erityisesti eläinperäisistä tuotteista.
Kolesterolin kuljetus elimistössä
Koska kolesteroli ei liukene veteen, se ei kulje vapaasti veressä. Sen sijaan se pakataan kuljetuspartikkeleihin eli lipoproteiineihin. Näitä on useita eri tyyppejä, mutta tärkeimmät ovat:
LDL-kolesteroli
Tunnetaan nimellä "huono kolesteroli"
Kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin
Liiallisena määränä kertyy verisuonten seinämiin ja aiheuttaa valtimoiden ahtautumista (ateroskleroosi)
HDL-kolesteroli
Tunnetaan nimellä "hyvä kolesteroli"
Kuljettaa ylimääräistä kolesterolia takaisin maksaan poistettavaksi
Vähentää valtimotaudin riskiä
Triglyseridit
Eivät ole kolesterolia, mutta usein mitataan samassa yhteydessä
Energian varastomuoto, joka nousee mm. sokerin, alkoholin ja liiallisen energiansaannin vaikutuksesta
Mistä kolesteroli tulee?
Elimistön oma tuotanto
Noin 70–80 % kolesterolista syntyy maksassa
Keho säätelee synteesiä tarpeen mukaan, mutta säätely voi häiriintyä esim. perinnöllisten tekijöiden tai elämäntapojen seurauksena
Ravinto
Eläinperäiset tuotteet, kuten rasvainen liha, voi, juustot ja kananmunankeltuainen sisältävät kolesterolia
Ravinnosta saatava kolesteroli vaikuttaa veren kolesteroliarvoihin jonkin verran, mutta kokonaisvaikutukseen vaikuttavat myös rasvojen laatu ja määrä
Miksi kolesteroli voi olla haitallista?
Liiallinen kolesteroli – erityisesti korkeana LDL-arvona – voi kertyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa:
Valtimoiden ahtautumista ja kovettumista (ateroskleroosia)
Sydäninfarktin, jos sepelvaltimo tukkeutuu
Aivoverenkiertohäiriön, jos aivovaltimo tukkeutuu
Kolesteroli itsessään ei ole vaarallinen, mutta sen epätasapaino ja pitkäaikainen liikasaanti lisää sairastumisriskiä.
Mitkä ovat hyvät kolesteroliarvot?
Arvo |
Tavoitearvo (yleisesti) |
|
Kokonaiskolesteroli |
Alle 5,0 mmol/l |
|
LDL-kolesteroli |
Alle 3,0 mmol/l (tai alle 2,5 korkean riskin potilailla) |
|
HDL-kolesteroli |
Yli 1,0 mmol/l miehillä, yli 1,2 mmol/l naisilla |
|
Triglyseridit |
Alle 1,7 mmol/l |
Tavoitteet voivat vaihdella yksilöllisten riskitekijöiden mukaan.
Kolesterolin hallinta – miten siihen voi vaikuttaa?
Terveellinen ruokavalio: vähemmän tyydyttyneitä rasvoja, enemmän kuitua ja kasviöljyjä
Säännöllinen liikunta: parantaa HDL-kolesterolia ja alentaa triglyseridejä
Painonhallinta: erityisesti vyötärölihavuuden vähentäminen on tärkeää
Alkoholin käytön vähentäminen
Tarvittaessa lääkitys: erityisesti statiinilääkkeet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
1. Onko kolesteroli aina pahasta?
Ei. Kolesteroli on keholle välttämätöntä, mutta sen liikasaanti tai heikentynyt poistuminen voi johtaa terveysongelmiin.
2. Voiko kolesteroli olla liian matala?
Hyvin matala kolesterolitaso voi harvinaisissa tapauksissa liittyä imeytymishäiriöihin tai vakavaan sairauteen, mutta valtaosalla se ei ole ongelma.
3. Voiko kasvikunnan tuotteissa olla kolesterolia?
Ei. Kolesterolia on vain eläinperäisissä tuotteissa. Kasvikunnan tuotteissa ei ole kolesterolia lainkaan.
4. Kuinka usein kolesteroliarvot kannattaa mitata?
Aikuisilla suositellaan mittausta vähintään 5 vuoden välein, useammin jos on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä tai hoito päällä.
5. Mistä tiedän onko minulla liikaa kolesterolia?
Ainoa varma tapa on laboratoriotesti, jossa mitataan kokonaiskolesteroli, LDL, HDL ja triglyseridit. Oireita ei yleensä ole.