Kolesterolilääkkeet – miten ne toimivat ja mitä haittavaikutuksia niillä on?

Korkea kolesteroli on tunnettu sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, ja monilla ihmisillä kolesteroliarvot pysyvät koholla elämäntapamuutoksista huolimatta. Tällöin lääkehoito voi olla tarpeen. Suomessa yleisimmin käytetty kolesterolilääke on statiini, mutta saatavilla on myös muita lääkeryhmiä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kolesterolilääkkeet toimivat, milloin niitä käytetään, mitä hyötyjä niillä saavutetaan – ja mitä haittavaikutuksia voi ilmetä.

Miksi kolesterolia hoidetaan lääkkeillä?


Kolesterolilääkitys ei ole tarkoitettu kevyeksi ensivaiheen ratkaisuksi, vaan se aloitetaan yleensä silloin, kun elämäntapamuutokset eivät riitä tai kun henkilöllä on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lääkitys voi olla tarpeen esimerkiksi:

  • Jos LDL-kolesteroli on selvästi yli tavoiterajan (esim. >5,0 mmol/l)

  • Jos henkilöllä on jo ollut sydäninfarkti, aivohalvaus tai muu valtimotauti

  • Jos henkilöllä on diabetes tai perinnöllinen hyperkolesterolemia

  • Jos kolesteroliarvot ovat koholla ja riskitekijöitä on useita (esim. korkea verenpaine, tupakointi)

Kolesterolilääkkeet – miten ne toimivat ja mitä haittavaikutuksia niillä on?

Miten statiinit toimivat?


Statiinit ovat yleisin ja tutkituin kolesterolilääkeryhmä. Ne estävät maksan kolesterolia muodostavaa HMG-CoA-reduktaasi-entsyymiä, minkä seurauksena maksa vähentää kolesterolin tuotantoa ja poistaa enemmän kolesterolia verenkierrosta.

Hyödyt:

  • LDL-kolesteroli voi laskea 20–55 % annoksesta riippuen

  • HDL-kolesteroli voi hieman nousta

  • Triglyseridit yleensä laskevat

  • Valtimoiden seinämien tulehdus vähenee

  • Sydäninfarktin, aivohalvauksen ja kuoleman riski pienenee merkittävästi

Yleisiä statiineja:

  • Simvastatiini

  • Atorvastatiini

  • Rosuvastatiini

  • Pravastatiini

Muita kolesterolilääkkeitä


Vaikka statiinit ovat ensisijainen vaihtoehto, käytettävissä on myös muita lääkkeitä – joko statiinien rinnalle tai silloin, kun statiinien käyttö ei ole mahdollista.


1. Esetimibi
Estää kolesterolin imeytymistä suolistossa. Voi alentaa LDL:tä 15–20 %. Käytetään yksin tai yhdessä statiinin kanssa.


2. PCSK9:n estäjät (esim. evolokumabi, alirokumabi)
Injektiolääkkeitä, jotka lisäävät maksan LDL-reseptorien määrää. Erittäin tehokkaita: LDL laskee jopa 60 %. Kallis, käytetään yleensä erikoissairaanhoidossa.


3. Sappihappoja sitovat valmisteet
Estävät kolesterolin takaisinimeytymistä suolessa. Vähemmän käytettyjä nykypäivänä.


4. Fibraatit
Tehoavat erityisesti kohonneisiin triglyserideihin. Vaikutus LDL:ään on vähäinen.


5. Omega-3-rasvahappovalmisteet
Lääkkeellisiä valmisteita käytetään joskus suurilla annoksilla triglyseridien laskuun.

Kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset


Useimmat kolesterolilääkkeitä käyttävät sietävät ne hyvin, mutta haittoja voi esiintyä, erityisesti statiineilla.

Yleiset (mutta usein lievät tai ohimenevät):

  • Lihaskivut tai -väsymys

  • Ruoansulatusvaivat (pahoinvointi, ripuli, vatsakivut)

  • Päänsärky

Harvinaiset, mutta mahdolliset:

  • Maksaarvojen nousu (maksaentsyymien kohoaminen)

  • Rhabdomyolyysi (vakava lihasvaurio, erittäin harvinainen)

  • Muistin häiriöt tai univaikeudet (raportoitu joissakin tapauksissa)

  • Verensokerin lievä nousu (suurilla statiinimäärillä)

PCSK9-estäjät aiheuttavat yleensä vähemmän haittoja ja lihasoireita kuin statiinit, mutta ne annetaan pistoksina, ja hinta on huomattavasti korkeampi

Haittojen ehkäisy ja seuranta


Lääkitys aloitetaan usein pienellä annoksella, jota nostetaan tarvittaessa. Seurantaan kuuluu yleensä:

  • Verikokeet (maksa-arvot, kreatiinikinaasi, kolesteroliarvot)

  • Oireiden kartoitus (esim. lihaskivut, väsymys)

Jos sivuvaikutuksia ilmenee, lääkäri voi vaihtaa lääkettä, laskea annosta tai siirtyä yhdistelmähoitoon. Kaikkien lääkkeiden lopettaminen ilman lääkärin ohjeistusta voi olla vaarallista.

Onko lääkitys elinikäistä?


Monissa tapauksissa kyllä – etenkin jos henkilöllä on jo diagnosoitu sydän- tai valtimotauti, diabetes tai perinnöllinen kolesterolihäiriö. Lääkityksellä pyritään estämään uusia sairastumisia.

Jos kolesterolilääkitys aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja samalla tehdään pysyviä elämäntapamuutoksia, osa ihmisistä voi myöhemmin siirtyä pienempään annokseen tai jopa tauottaa lääkityksen turvallisesti lääkärin valvonnassa.

Yhteenveto


Kolesterolilääkkeet, erityisesti statiinit, ovat tehokkaita ja laajasti tutkittuja lääkkeitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Ne laskevat tehokkaasti LDL-kolesterolia ja vähentävät vakavien sairauksien riskiä. Vaikka lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, useimmat käyttäjät sietävät ne hyvin. Lääkitys ei kuitenkaan korvaa terveellisiä elämäntapoja, vaan toimii niiden rinnalla parhaalla mahdollisella teholla.

Usein kysyttyä

1. Pitääkö kolesterolilääkettä syödä koko loppuelämä?

Monesti kyllä, etenkin jos taustalla on sydänsairaus tai suuri riskitaso. Joissakin tapauksissa lääkitystä voidaan vähentää, jos elämäntapamuutokset onnistuvat hyvin.

2. Voiko statiineista tulla lihaskipuja?

Kyllä, mutta suurimmalla osalla käyttäjistä ei ilmene mitään oireita. Jos lihasoireita tulee, lääke voidaan usein vaihtaa tai annosta pienentää.

3. Mikä on turvallisin kolesterolilääke?

Statiinit ovat tutkituimpia ja useimmiten turvallisia. Jos sivuvaikutuksia tulee, voidaan käyttää esimerkiksi PCSK9-estäjiä tai esetimibiä.

4. Voiko lääkkeen ottaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa?

Jotkut statiinit (esim. simvastatiini) toimivat parhaiten illalla, koska maksa tuottaa kolesterolia yöllä. Uudemmat statiinit (esim. atorvastatiini, rosuvastatiini) voi ottaa mihin aikaan tahansa.

5. Auttaako lääkitys, vaikka kolesteroli ei tunnu olevan koholla?

Kyllä. Lääkitys voi olla tarpeen, vaikka arvot eivät olisi kovin korkeita, jos sydän- ja verisuonitautiriski on muuten suuri. Kokonaisriskin arviointi ratkaisee hoitopäätöksen.

Takaisin blogiin