Kolesteroli: Kaikki mitä sinun tulee tietää

Kolesteroli liikkuu veressä lipoproteiineihin kiinnittyneenä, jotka ovat proteiinien ja rasvan yhdistelmiä. Tärkeimmät lipoproteiinit ovat LDL (Low-Density Lipoprotein) ja HDL (High-Density Lipoprotein). Näillä lipoproteiineilla on keskeinen rooli sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

Kolesteroli on rasvamainen yhdiste, jota elimistö tarvitsee solujen rakentamiseen, hormonien valmistamiseen ja muun muassa D-vitamiinin synteesiin. Sitä on kahdenlaista: ruokavaliosta saatavaa kolesterolia ja maksassa muodostuvaa kolesterolia. Verenkierrossa kolesteroli kulkee lipoproteiineihin sitoutuneena, ja nämä lipoproteiinit voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: LDL- ja HDL-kolesteroliin.

LDL-kolesteroli tunnetaan yleisesti nimellä "paha kolesteroli". Kun veressä on liikaa LDL-kolesterolia, se voi kerääntyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa plakin muodostumista, mikä johtaa verisuonten ahtautumiseen ja jäykistymiseen. Tämä prosessi tunnetaan ateroskleroosina, ja se on yksi suurimmista sydänsairauksien ja aivohalvausten riskitekijöistä. 

Kohonnut LDL-kolesteroli voi ajan mittaan aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten sydänkohtauksen tai aivohalvauksen, jos plakkikertymät kasvavat tarpeeksi suuriksi tukkiakseen verenkierron. Tavoitteena on pitää LDL-kolesterolitaso mahdollisimman matalana.

HDL-kolesteroli tunnetaan nimellä "hyvä kolesteroli". Toisin kuin LDL, HDL-kolesteroli auttaa poistamaan ylimääräistä kolesterolia verisuonista ja kuljettaa sen maksaan, jossa se voidaan hajottaa ja poistua elimistöstä. Korkea HDL-kolesterolitaso on yleensä merkki hyvästä sydänterveydestä, koska se vähentää ateroskleroosin ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Veren kolesterolin mittaaminen

Kolesterolin taso mitataan verikokeella, ja tulos antaa tietoa sekä kokonaiskolesterolista että siitä, miten eri kolesterolityypit jakautuvat. Tärkeimmät arvot, joita mitataan, ovat:

•  Kokonaiskolesteroli: Kaikkien veren kolesterolityyppien yhteismäärä.

•  LDL-kolesteroli: Määrä "huonoa kolesterolia" veressä.

•  HDL-kolesteroli: Määrä "hyvää kolesterolia" veressä.

•  Triglyseridit:  Veren rasvat, jotka voivat myös vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.

 Mikäli haluat lukea lisää kolesteroliarvojen mittaamisesta, niin lue alla oleva artikkeli: 

 Kolesteroliarvot: Näin tulkitset kolesterolimittauksen tulokset 

 P-Kol-LDL  

Kolesterolin tasojen lisäksi sydän- ja verisuonitautien riskiin vaikuttavat monet muut tekijät, kuten ikä, sukupuoli, verenpaine, tupakointi ja diabeteksen esiintyminen. Riskilaskurit, kuten FINRISKI ja SCORE, auttavat arvioimaan yksilön riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Laskurit perustuvat populaatiotutkimuksiin ja antavat tietoa siitä, kuinka suuri todennäköisyys on sairastua vakavaan sydäntapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Riskilaskuri antaa selkeän kuvan siitä, kuinka paljon esimerkiksi korkea LDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine tai tupakointi lisäävät riskiä, ja auttaa siten tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin tai lääkitykseen.

Ruokavaliolla on merkittävä vaikutus veren kolesterolitasoihin. Tietyt rasvat, erityisesti tyydyttyneet rasvat ja transrasvat, voivat nostaa LDL-kolesterolia, kun taas terveelliset rasvat, kuten monityydyttymättömät ja kertatyydyttymättömät rasvat, voivat auttaa parantamaan kolesteroliarvoja. Kolesterolin hallinnassa on hyödyllistä tietää, mitä ruokia kannattaa suosia ja mitä välttää.

Tyydyttyneet rasvat ja transrasvat ovat pääasiallisia syyllisiä kohonneeseen LDL-kolesteroliin. Näitä rasvoja löytyy runsaasti eläinperäisistä tuotteista, kuten rasvaisesta lihasta, voista, juustosta ja täysmaidosta, sekä teollisesti valmistetuista elintarvikkeista, kuten leivonnaisista, kekseistä ja pikaruoista. Näiden rasvojen saantia kannattaa rajoittaa, jotta veren kolesterolitaso pysyy hallinnassa.

Monityydyttymättömät ja kertatyydyttymättömät rasvat, joita löytyy esimerkiksi kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä ja avokadosta, voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia ja nostamaan HDL-kolesterolia. Näitä terveellisiä rasvoja suositellaan osaksi päivittäistä ruokavaliota.

Kuitu, erityisesti liukoinen kuitu, on tehokas keino alentaa kolesterolia. Liukoinen kuitu sitoo kolesterolia suolistossa ja estää sen imeytymisen takaisin verenkiertoon. Runsaasti liukoista kuitua sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi kaura, ohra, palkokasvit, hedelmät ja vihannekset.

Sterolit ja stanolit ovat kasviyhdisteitä, jotka estävät kolesterolin imeytymistä suolistossa ja auttavat näin alentamaan veren LDL-kolesterolitasoja. Näitä yhdisteitä löytyy luonnollisesti kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä, mutta niitä on myös lisätty joihinkin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin ja jogurtteihin.

Koska HDL-kolesteroli auttaa poistamaan ylimääräistä kolesterolia verenkierrosta, sen määrän lisääminen on tärkeää sydänterveyden kannalta. Korkean HDL-kolesterolin ylläpitäminen onnistuu terveellisillä elämäntavoilla, kuten ruokavaliolla ja liikunnalla.

Säännöllinen liikunta, erityisesti aerobinen liikunta kuten kävely, juoksu, pyöräily ja uinti, voi nostaa HDL-kolesterolitasoa. Tavoitteena tulisi olla vähintään 150 minuuttia kohtalaista liikuntaa viikossa.

Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi nostaa HDL-kolesterolitasoa, mutta alkoholin käyttöä tulee aina rajoittaa. Yleinen suositus on enintään yksi annos alkoholia päivässä naisille ja kaksi annosta miehille. Liiallinen alkoholin käyttö voi aiheuttaa monia muita terveysongelmia.

Kolesterolia alentavan ruokavalion ei tarvitse olla monimutkainen tai mauton. Seuraavat ruokaohjeet auttavat sinua valmistamaan herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka edistävät kolesterolin hallintaa.

Kaura-omena-aamupuuro

 Ainekset: 

•  1 dl kaurahiutaleita

•  2 dl vettä tai kasvimaitoa

•  1 omena kuutioituna

•  1 rkl chia-siemeniä

•  Ripaus kanelia

 Ohje: Kiehauta vesi tai kasvimaito ja lisää kaurahiutaleet. Hauduta muutaman minuutin ajan. Lisää omenan palat, chia-siemenet ja kaneli. Nauti terveellisenä ja kuitupitoisena aamupalana.

Lohi-avokadosalaatti

 Ainekset: 

•  150 g grillattua lohta

•  1 avokado viipaloituna

•  100 g baby-pinaattia

•  1 kurkku viipaloituna

•  1 rkl oliiviöljyä

•  1 rkl sitruunamehua

•  Suolaa ja pippuria maun mukaan

 Ohje:  Yhdistä kaikki ainekset salaattikulhossa ja sekoita. Lisää päälle oliiviöljy ja sitruunamehu. Tämä salaatti on täynnä terveellisiä rasvoja, jotka auttavat hallitsemaan kolesterolia.

Kasvispata linsseillä ja paprikalla

 Ainekset: 

•  1 sipuli hienonnettuna

•  2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

•  1 punainen paprika kuutioituna

•  1 vihreä paprika kuutioituna

•  2 dl punaisia linssejä

•  4 dl kasvislientä

•  1 tl savupaprikajauhetta

•  1 rkl oliiviöljyä

•  Suolaa ja pippuria maun mukaan

 Ohje : Kuullota sipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä. Lisää paprikat ja kuullota hetki. Lisää linssit, kasvisliemi ja mausteet. Hauduta, kunnes linssit ovat pehmeitä. Tämä runsaskuituinen kasvispata on erinomainen valinta kolesterolin hallintaan.

Kohonneen kolesterolin hoito terveillä henkilöillä keskittyy ensisijaisesti elämäntapamuutoksiin. Näillä henkilöillä ei yleensä ole muita merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, joten lääkitystä ei usein tarvita, ellei kolesterolitasot ole huomattavan korkeat.

Ruokavalion parantaminen on ensimmäinen askel kohonneen kolesterolin hoidossa. Tämä tarkoittaa tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen vähentämistä, ja niiden korvaamista terveellisillä rasvoilla, kuitupitoisilla ruoilla ja kasvikunnan tuotteilla.

Lisäämällä liikuntaa päivittäiseen rutiiniin voit parantaa kolesterolitasoja ja samalla ehkäistä muita terveysongelmia, kuten ylipainoa ja diabetesta.

Tupakointi alentaa hyvän HDL-kolesterolin määrää ja vahingoittaa verisuonten seinämiä, mikä lisää ateroskleroosin riskiä. Tupakoinnin lopettaminen parantaa kolesteroliarvoja ja vähentää merkittävästi sydänsairauksien riskiä.

Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus liittyvät usein korkeaan LDL-kolesteroliin ja matalaan HDL-kolesteroliin. Painonhallinta auttaa parantamaan kolesteroliarvoja ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Henkilöt, joilla on kohonnut kolesteroli yhdessä muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kanssa, kuten korkea verenpaine, diabetes tai perinnöllinen taipumus, tarvitsevat usein tehokkaampia hoitokeinoja.

Näillä henkilöillä lääkitys, kuten statiinien käyttö, on usein tarpeen kolesterolitasojen hallitsemiseksi. Lääkitys yhdistetään aina elämäntapamuutoksiin, jotta hoitotulos olisi mahdollisimman hyvä.

Suuren riskin henkilöillä kolesterolitasoja ja muita sydän- ja verisuoniriskitekijöitä seurataan tiiviimmin. Tavoitteena on pitää LDL-kolesteroli alle 2,5 mmol/l ja mahdollisesti vieläkin alempana erittäin suuren riskin potilailla.

Lääkitys tulee kyseeseen, kun elämäntapamuutokset eivät riitä alentamaan kolesterolitasoja riittävästi. Lääkityksen valinta riippuu yksilöllisestä riskiprofiilista ja muista terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä.

Statiinit ovat yleisimmin käytettyjä lääkkeitä kohonneen kolesterolin hoidossa. Ne estävät maksan kolesterolintuotantoa ja auttavat näin laskemaan LDL-kolesterolia. Statiinit voivat myös hieman nostaa HDL-kolesterolia ja laskea veren triglyseridipitoisuutta.

Fibraatit ovat lääkkeitä, jotka alentavat triglyseridipitoisuuksia ja voivat hieman nostaa HDL-kolesterolia. Niitä käytetään usein yhdessä statiinien kanssa, jos potilaalla on korkeat triglyseridipitoisuudet tai matala HDL-kolesteroli.

Ezetimibi on lääke, joka estää kolesterolin imeytymistä suolistossa, mikä alentaa LDL-kolesterolipitoisuutta. Se voi olla tehokas yhdessä statiinien kanssa tai vaihtoehtona niille potilaille, jotka eivät siedä statiineja.

PCSK9-estäjät ovat uudempia kolesterolia alentavia lääkkeitä, jotka alentavat LDL-kolesterolitasoa merkittävästi estämällä PCSK9-proteiinin toimintaa, mikä lisää LDL-kolesterolin poistumista verenkierrosta. Näitä lääkkeitä käytetään yleensä henkilöillä, joilla on erittäin korkea riski tai jotka eivät saa riittävää hoitovastetta muilla lääkkeillä.

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa erittäin korkean LDL-kolesterolipitoisuuden veressä. FH-potilailla on merkittävästi suurentunut riski sairastua varhain sydän- ja verisuonitauteihin.

FH-potilaat voivat olla oireettomia pitkään, mutta usein heillä todetaan korkea kolesteroli jo nuorella iällä. Sukuanamneesissä voi olla varhaisia sydänkohtauksia tai muita sydän- ja verisuonitapahtumia. FH diagnosoidaan yleensä verikokeilla ja geneettisillä testeillä.

FH-potilaiden hoitoon kuuluu aina kolesterolia alentava lääkehoito, yleensä statiinien ja muiden lääkkeiden yhdistelmänä. Lisäksi tarvitaan tiukkaa elämäntapahoitoa, mukaan lukien terveellinen ruokavalio ja liikunta. FH-potilailla kolesteroliarvot pyritään saamaan mahdollisimman alas, yleensä LDL-kolesterolin tavoite on alle 1,8 mmol/l.

Vaikka paljon puhutaan korkeasta LDL-kolesterolista, myös liian pieni HDL-kolesterolin määrä on terveysriski. Matala HDL-kolesteroli liittyy usein kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, koska HDL:n tehtävänä on poistaa ylimääräinen kolesteroli verisuonista.

Matala HDL-kolesteroli voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, liiallisesta tyydyttyneiden rasvojen saannista, vähäisestä liikunnasta, tupakoinnista tai ylipainosta. Hoito keskittyy elämäntapamuutoksiin, kuten terveelliseen ruokavalioon, painonhallintaan ja liikunnan lisäämiseen. Joissain tapauksissa lääkitys, kuten niasiini, voi olla tarpeen HDL-kolesterolin nostamiseksi.

Kolesteroli on keskeinen tekijä sydän- ja verisuoniterveydessä. On tärkeää ymmärtää, miten eri kolesterolityypit vaikuttavat terveyteen, ja miten kolesterolia voidaan hallita ruokavalion, liikunnan ja tarvittaessa lääkityksen avulla. Oikeilla toimilla voidaan vähentää merkittävästi sydänsairauksien ja aivohalvausten riskiä, ja elää terveellistä elämää. Kolesterolitason mittaaminen ja säännöllinen seuranta ovat avainasemassa, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ja hoitaa ajoiss